1.2.2 Säädösten numerointi
Kansainvälisiä sopimuksia ja oikaisuja lukuun ottamatta julkaisutoimisto antaa kaikille säädöksille ja muille teksteille yksilöllisen numeron.
Säädösten numerot antaa julkaisutoimisto.
Kansainvälisiä sopimuksia ja oikaisuja lukuun ottamatta kaikki säädökset ja muut tekstit saavat numeron. Numero on yksilöllinen ja on joko osa nimeä tai merkitty nimen loppuun hakasulkeissa. Se kertoo myös sen virallisen lehden numeron, jossa säädös tai muu teksti julkaistaan.
Numerointi
Numero muodostuu kolmesta osasta, joiden järjestys on seuraava:
- alueen lyhenne sulkeissa: EU (Euroopan unioni); Euratom (Euroopan atomienergiayhteisö); EU, Euratom (Euroopan unioni ja Euroopan atomienergiayhteisö); YUTP (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka),
- julkaisuvuosi, nelinumeroinen,
- vuotuinen järjestysnumero, joka koostuu niin monesta numerosta kuin on tarpeen:
(alue) VVVV/N
Tietyissä säädöksissä julkaisutoimiston antamassa numerossa ei ole alueen kirjainlyhennettä ja se on hakasulkeissa nimen lopussa. Tämä numero ei ole osa nimeä eikä sitä mainita viittauksessa kyseiseen säädökseen.
[VVVV/N]
Ennen 1.1.2015 säädösten numerointi vaihteli säädöksen tyypin mukaan, ja sitä käytetään edelleen, kun viitataan näihin säädöksiin.
Pääperiaatteet
- Kun järjestysnumero edeltää vuotta, käytetään lyhennettä ”N:o”.
komission asetus (EU) N:o 16/2010
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 284/2010/EU
Kun vuosi edeltää järjestysnumeroa, lyhennettä ”N:o” ei käytetä.
komission päätös 2010/300/EU
- 1.1.1999 alkaen vuosiluku on nelinumeroinen (aiemmin kaksinumeroinen).
komission päätös (EY) N:o 23/1999
neuvoston asetus (EY) N:o 2820/98
neuvoston päätös 2010/294/EU
Perussopimusten lyhenteet ovat muuttuneet ajan mittaan, kun uusia perussopimuksia ja niiden muutoksia on hyväksytty:
- Ennen 1.11.1993 käytetyt lyhenteet olivat ETY, EHTY, Euratom.
- 1.11.1993, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen voimaantulopäivänä, Euroopan talousyhteisöstä (ETY) tuli Euroopan yhteisö (EY). Tuolloin otettiin käyttöön myös lyhenteet YOS (yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa), YUTP (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) ja JVY (jäsenvaltioiden välillä tehty yleissopimus).
- EHTY-lyhennettä ei ole käytetty Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymispäivän eli 24.7.2002 jälkeen.
- 1.12.2009 Lissabonin sopimuksen tultua voimaan otettiin käyttöön lyhenne ”EU”. Lyhennettä ”EY” ei enää käytetä. Lyhenteet, jotka luotiin, kun Euroopan unionista tehty sopimus tuli voimaan, ovat muuttuneet seuraavasti: ”YOS” ja ”JVY” ovat jääneet pois käytöstä, mutta ”YUTP” on säilynyt.
Numerointi
Säädöksillä on järjestysnumero, joka annetaan rinnakkaisista sarjoista, ja osioiden järjestys riippuu säädöksen tyypistä.
Asetukset
Nämä säädökset numeroidaan seuraavasti: kirjainlyhenne (sulkeissa), jota seuraa järjestysnumero ja vuosi.
asetus (EU) N:o 641/2010
Asetukset on numeroitu eri aikoina eri tavoin:
- 1952–31.12.1962:
asetus N:o 17
- 1.1.1963–31.12.1967 (numeroon lisätään vuosiluku sekä viittaus perustamissopimukseen/-sopimuksiin):
asetus N:o 1009/67/ETY
- 1.1.1968 alkaen (perustamissopimuksen viitteen paikka muuttuu):
asetus (ETY) N:o 1470/68
Direktiivit
Direktiivit numeroidaan seuraavasti: vuosi, jota seuraavat järjestysnumero ja kirjainlyhenne.
neuvoston direktiivi 2010/24/EU
1.1.1992 alkaen 31.12.2014 asti numeron antoi neuvoston pääsihteeristö.
Joidenkin vanhempien direktiivien nimissä käytetään järjestyslukusanaa.
ensimmäinen neuvoston direktiivi 73/239/ETY
Päätökset
L I -otsikon alla julkaistuissa päätöksissä järjestysnumero edeltää vuosilukua ja kirjainlyhennettä:
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 477/2010/EU
Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyille päätöksille annetaan numero samasta sarjasta kuin asetuksille (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 477/2010/EU, komission asetus (EU) N:o 478/2010, komission asetus (EU) N:o 479/2010).
L II -otsikon alla julkaistuissa päätöksissä vuotta seuraa järjestysnumero ja kirjainlyhenne:
neuvoston päätös 2010/294/EU
Talousarviot
Yleisen talousarvion ja lisätalousarvioiden lopullisesta hyväksymisestä annettavalla säädöksellä on numero virallisen lehden sisällysluettelossa ja säädöksen nimisivulla (esim. 2010/117/EU, Euratom), mutta sitä ei mainita alaviitteessä.Kaksoisnumerointi
Tietyillä säädöksillä voi olla kaksi numeroa:
- numero, joka on julkaisutoimiston antama (esim. ”(EU) 2015/299”),
- säädöksen antajan antama numero (esim. ”EKP/2015/5”, ”ATALANTA/4/2015” jne.).
Euroopan keskuspankin säädöksissä ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätöksissä säädöksen antajan antama numero on sulkeissa nimen lopussa:
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2015/534 – – (ECB/2015/13)
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/299 – – (ECB/2015/5)
Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/732 – – (ECB/2015/20)
poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2015/711 – – (ATALANTA/4/2015)
Ennen 1. tammikuuta 2015 julkaistuihin Euroopan keskuspankin päätöksiin, suuntaviivoihin ja suosituksiin viitataan vain säädöksen antajan antamalla numerolla:
Euroopan keskuspankin päätöksessä (EU) 2016/1975 (EKP/2016/39)(2) viitataan EKP:n johtokunnan toimivaltaan Euroopan keskuspankin päätöksen EKP/2013/54(3) 3 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätös EKP/2013/54 kumottiin päätöksellä (EU) 2020/637 (EKP/2020/24). – –
Tietyissä säädöksissä julkaisutoimiston antamassa numerossa ei ole alueen kirjainlyhennettä ja se on hakasulkeissa nimen lopussa. Näitä ovat: kansainvälisillä sopimuksilla perustettujen neuvostojen ja komiteoiden päätökset, Euroopan talousalueeseen (ETA) liittyvät säädökset, Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) liittyvät säädökset ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) säännöt:
AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätös N:o 1/2015 – – [2015/1909]
ETA:n sekakomitean päätös N:o 159/2014 – – [2015/94]
EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 226/17/KOL – – [2018/564]
Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö N:o 78 – – [2015/145]
Euroopan talousalueeseen (ETA) liittyvillä säädöksillä, Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) liittyvillä säädöksillä ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) säännöillä on vain säädöksen antajan antama numero.
Numeroimattomat säädökset ja muut tekstit
Kansainvälisiä sopimuksia (ks. ”L II – Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset”, kohdassa 1.2.3) ja oikaisuja ei numeroida.
Euroopan unioni ei voi yksipuolisesti antaa numeroa kansainväliselle sopimukselle, sillä se on vain yksi sopimuksen osapuolista.
Kansainvälisten sopimusten ja oikaisujen lisäksi seuraavia asiakirjoja ei numeroitu:
- ilmoitukset kansainvälisen sopimuksen voimaantulopäivästä ja
- työjärjestykset.