- 10.1 Iso ja pieni alkukirjain
Virke ja erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja kaksoispisteen, laitosten ja elinten jälkeen käytetään pientä alkukirjainta.
- 10.2 Numerot
Tavallisessa tekstissä kirjoitetaan lyhyet lukusanat yleensä kirjaimin ja suuret luvut merkitään tavallisesti numeroin.
- 10.3 Päiväys
Yleiskielisissä julkaisuissa päiväys merkitään oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti ja virkkeen alussa päiväys aloitetaan kuukauden nimellä, ei numerolla.
- 10.4 Välimerkit
Välimerkit auttavat erottamaan tekstin osat toisistaan ja ymmärtämään tekstin merkitystä.
- 10.5 Tavutus
Tavutukseen liittyy joukko ohjeita, joita olisi hyvä noudattaa mahdollisuuksien mukaan.
- 10.6 Yksikkö vai monikko
Yksikön ja monikon vaihtoehtoisessa käytössä on monenlaisia pulmia.
- 10.7 Lyhenteet
Pääperiaate on, että lyhenteitä käytetään juoksevassa tekstissä mahdollisimman vähän.
- 10.8 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen
Yhteen- ja erilleen kirjoittamistapaukset ovat monelta osin sopimuksenvaraisia, ja niitä on siksi hankala muistaa.
- 10.9 Appositioattribuutin (tittelin) taipuminen
Suomen kielessä titteleitä rouva ja herra käytetään vain, jos henkilön muu titteli tai etunimi ei ole tiedossa.
- 10.10 Päätteiden liittäminen vierasperäisiin nimiin
Vierasperäisiä paikan- ja henkilönnimiä taivutettaessa pääperiaate on, että päätteet määräytyvät nimen ääntöasun, eivät kirjoitusasun mukaan.
- 10.11 Rektioseikkoja
Monet sanat vaativat määritteensä määrämuotoon.