10.1 Iso ja pieni alkukirjain
Virke ja erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja kaksoispisteen, laitosten ja elinten jälkeen käytetään pientä alkukirjainta.
- Virke aloitetaan isolla kirjaimella.
- Kaksoispisteen jälkeen käytetään pientä alkukirjainta, jos sitä seuraa vain yksi virke.
Komitea vaati uudelleen: hiilidioksidipäästöjä on rajoitettava.
Kaksoispisteen jälkeen käytetään isoa alkukirjainta seuraavissa tapauksissa:
- Kaksoispistettä seuraa kaksi tai useampia virkkeitä.
Komitea vaati uudelleen: Hiilidioksidipäästöjä on rajoitettava. Vahvistetut aikataulut on sisällytettävä pöytäkirjaan.
Tällaisia kaksoispisteeseen viittaavia monivirkkeisiä jaksoja on kuitenkin käytettävä varoen, sillä usein on hankalaa tietää, mitkä kaikki virkkeet jaksoon on tarkoitettu kuulumaan.
- Kaksoispistettä seuraa lainaus.
Descartes totesi viisaasti: ”Cogito, ergo sum.”
Jos lainaus alkaa keskeltä lausetta, käytetään tietenkin pientä alkukirjainta. Lisää lainausten kirjoittamisesta kohdassa 5.10.
- Kaksoispistettä seuraa kaksi tai useampia virkkeitä.
- Erisnimissä on aina iso alkukirjain:
Suomi, Alicante, Helvi Hämäläinen
Erisnimen ja yleisnimen raja ei aina ole selvä:
Lähi-itä, Kaukoitä,
mutta:
itämaat, länsivallat
- Kaksi- tai useampiosaisen paikannimen jälkiosat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, jos ne itse ovat erisnimiä, muuten käytetään pientä kirjainta:
Latinalainen Amerikka, Komorien islamilainen liittotasavalta, Pohjoinen jäämeri, Atlantin valtameri, Amerikan yhdysvallat, (mutta: Yhdysvallat)
Yhdysmerkin sisältävien paikannimien, jotka tarkoittavat osaa nimen jälkiosan tarkoittamasta alueesta, molemmat osat kirjoitetaan isolla:
Keski-Eurooppa, Varsinais-Suomi, Etelä-Italia, Manner-Eurooppa
Jos sen sijaan yhdysnimi tarkoittaa jotain muuta alueellista ominaisuutta kuin maantieteellistä sijaintia, kirjoitetaan alkuosa pienellä:
nyky-Suomi, teollisuus-Suomi, ruuhka-Suomi
- Laitosten, toimielinten, instituutioiden, kansainvälisten järjestöjen tms. nimien kirjoittamisessa noudatetaan ensisijaisesti sitä kirjoitusasua, jota asianomainen laitos tai elin itse käyttää, jolla se on rekisteröity tai ilmoitettu perustamisasiakirjassa tai muussa vastaavassa säädöksessä:
Sibelius-Akatemia, Suomen Pankki, Helsingin Sanomat
Jos nimeen sisältyy kaksi tai useampia osia, yleiskielen ohjeen mukaan aloitetaan vain ensimmäinen osa isolla alkukirjaimella:
Euroopan unioni, Euroopan rahapoliittinen instituutti, Pohjoismaiden neuvosto, Euroopan investointipankki
On huomattava, että jälkiosa kirjoitetaan pienellä myös silloin, kun se esiintyy yksin.
Euroopan unionin tiedote – tiedote
Euroopan unionin neuvosto – neuvosto
Euroopan unionin tuomioistuin – tuomioistuin
Euroopan unionin virallinen lehti – virallinen lehti
- Hallintoelinten, viranomaisten, komiteoiden yms. nimet kirjoitetaan pienellä.
eduskunta
komissio
oikeusasiamies
pääosasto
tilintarkastustuomioistuin
unioni
valtioneuvosto
valtiovarainministeriö
vetoomusvaliokunta
yhteinen kriisinratkaisuneuvosto
Pienellä kirjoitetaan komiteoiden, sopimusten, asiakirjojen, julkilausumien tms. nimet.
humalan hallintokomitea, sopimus Euroopan unionista
Komission julkaisemien valkoisten ja vihreiden kirjojen nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, jos kyseessä on tietty julkaisu, esimerkiksi Valkoinen kirja sosiaalipolitiikasta (tällöin nimi esiintyy samassa kirjoitusasussa kuin kirjan kannessa).
Muulloin valkoinen ja vihreä kirja kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevä valkoinen kirja.
- Isoa kirjainta voidaan käyttää kohteliaisuusmuotona kirjeissä.
Herra Tasavallan Presidentti, Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa