11 Lähdeteoksia

Euroopan unionin julkaisutoimiston julkaisuissa pyritään noudattamaan yleiskielen suosituksia ja sääntöjä.

Euroopan unionin julkaisutoimiston julkaisuissa pyritään noudattamaan yleiskielen suosituksia ja sääntöjä. Koska samat julkaisut ilmestyvät usein kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä, joudutaan julkaisujen yhtenäisyyden takia tekemään joitakin kompromisseja. Muun muassa tästä syystä EU:n julkaisuilla on tiettyjä erityispiirteitä, joihin edellä olevassa kielioppikysymyksiä käsittelevässä osassa monissa yhteyksissä viitataan. Suomen yleiskielen säännöt löytyvät mm. seuraavista oppaista, joita on myös käytetty lähteenä tätä julkaisua toimitettaessa:

Iisa, K., Oittinen, H., ja Piehl, A., Kielenhuollon käsikirja, 3., lisätty ja muutettu painos, Yrityskirjat Oy, Helsinki, 1997.

Iisa, K., ja Piehl, A., Virkakielestä kaikkien kieleen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 67, Helsinki, 1992.

Ikola, O. (toim.), Nykysuomen käsikirja, kolmas uudistettu laitos, 2. painos, Weilin+Göös, Jyväskylä, 1991.

Itkonen, T., Uusi kieliopas, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Sulkava, 2000.

Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. (Lyhentämisestä nrossa 4/1995, julkishallinnon nimien oikeinkirjoituksesta nrossa 1/1996.)

Kielitoimiston nimiopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 148, Tampere, 2008.

Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 147, Tampere, 2007.

Kielitoimiston sanakirja 1–3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 140, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2006.

Maiden nimet kuudella kielellä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 77, Helsinki, 1995.

Suomen kielen perussanakirja 1–3, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 55, Valtion painatuskeskus, Helsinki, 1990, 1992, 1994.